Helsingin Myllyn tarina alkaa 1600-luvun Virosta

 

Helsingin Mylly on perheyritys, jonka omistaa Puhkin suku. Suku on lähtöisin Virosta, jonne Puhkit perustivat ensimmäisen myllynsä jo 1600-luvulla.

1930–luvulla maailmantalous alkoi vähitellen elpyä, mutta Suomessa elettiin vielä suurelta osin tuontivehnän varassa. Maassa oli vain vähän kilpailua teollisen viljan jauhatuksessa. Puhkit näkivät tässä oivan markkinaraon. He päättivät laajentaa liiketoimintaansa Suomeen.  Edvard Puhk, myllärisuvun viidestä veljeksestä toiseksi vanhin, saapui laivalla Helsinkiin. Sopiva paikka myllylle löytyi meren rannasta, Sörnäisistä, vanhoista tehdastiloista.

Helsingin Mylly ja Kauppa Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin Helsingissä 8. lokakuuta 1934. Tehdastilat uudistettiin myllytoimintaan sopivaksi niin, että jauhatus voitiin aloittaa seuraavana syksynä. Uusi mylly oli kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, jonka päivittäinen jauhatusmäärä oli kymmeniä tuhansia kiloja. Yrityksen johtoon asettui Eduard Puhk, joka muutti perheineen Helsinkiin asumaan.

 

 

Toinen maailmansota – kohtalon vuodet

 

Syksyllä 1939 syttyi toinen maailmansota, ja kesäkuussa 1940 Neuvostoliitto miehitti koko Baltian. Puhkien koko omaisuus Virossa takavarikoitiin ja syksyyn mennessä Puhkin veljekset Eduardia lukuun ottamatta oli pidätetty ja lähetetty vankeuteen Neuvostoliittoon. Heistä ei enää koskaan kuultu. Surun murtama Eduard Puhk kuoli Helsingissä maaliskuussa 1943. Eduardin jälkeen Helsingin Myllyn johtoon astui hänen oikea kätensä Gustav Gardberg.

Gustav Gardbergin aikana yhtiön toiminta laajeni ja  Sörnäisiin rakennettiin kauramylly sekä näkkileipätehdas Matin Leipä Oy. Olympiavuonna 1952 yrityksen nimi lyhennettiin Helsingin Mylly Oy:ksi. Eduard Puhkin poika Jüri otti Matin Leipä Oy:n vastuulleen vuonna 1956 ja Helsingin Myllyn toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 1964.

 

mylly_rajattu

 

Mylly-Matti ja Myllärin – merkit laadukkaista tuotteista

 

Vuonna 1962 Helsingin Myllyn jauhatusprosessi uudistettiin täysin. Jauhomerkki oli Mylly-Matti, jota kuvaava valotaulu asennettiin myllyrakennuksen seinään, mistä sen erotti jo kaukaa.

1960-luvun lopussa päätettiin keskittyä jauhamiseen. 1969 valmistuivat uudet jauhosiilot, jotka helpottivat huomattavasti tuotantoa – jauho jauhettiin ensin siiloihin, joista se säkitettiin myöhemmin. Myös leipomoiden säiliöautot täytettiin suoraan siiloista. Näkkileivän valmistuksesta luovuttiin ja Matin Leipä Oy myytiin 70-luvun alussa yhdessä puretun kauramyllyn kanssa Vaasan Höyrymyllylle. Seitsemän- ja kahdeksankymmentälukujen vaihteessa otettiin käyttöön Myllärin – kotileipureille kehitettyjen jauhotuotteiden merkki. Ensimmäinen Myllärin-tuote oli Myllärin Sämpyläjauho. Se oli uusi ja ainutlaatuinen, kotileipureille tarkoitettu, nimenomaan sämpylöiden leipomiseen kehitetty jauhoseos.

 

vehnä_leipomot

 

Uusi tehokas mylly rakennetaan Järvenpäähän

 

80-luvun myllyn tilat alkoivat käydä ahtaaksi. Logistiikan teki haasteelliseksi mm. vähitellen edennyt satamaradan purkaminen, mikä jätti myllyn vaille ratayhteyttä, sekä vilkkaaksi kasvanut autoliikenne. Sörnäisten kiinteistö päätettiin myydä ja etsiä uusi paikka myllytoiminnalle. Loistava sijainti löytyi itäiseltä Uudeltamaalta, Järvenpäästä, jonne rakennettiin uudet, avarat toimitilat. Vuonna 1992 valmistui Järvenpäähän pohjoismaiden modernein mylly, joka on edelleen yrityksen sydän. Pian uuden myllyn avajaisten jälkeen tehtiin myös toinen merkittävä päätös; vuonna 1993 perustettiin Tallinnaan AS Balti Veski, virolainen tytäryritys, joka möi erilaisia myllytuotteita Viron markkinoille Veski Mati -tuotemerkillä. AS Balti Veski oli osa Helsingin Myllyä yli kaksikymmentä vuotta, kunnes siitä päätettiin luopua vuonna 2015.

 

järvenpään mylly_1000px

 

Tuotevalikoima laajenee, yritys kasvaa

 

1990-luku oli kasvun aikaa. Myllärin valikoimaan kuului hiutaleita, jotka valmistutettiin alihankintana Oy Polar Mills Ab:ssä Vaasassa. Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä Oy Polar Mills Ab tuli myyntiin, ja juhannusaaton aattona vuonna 1997 Polarin yhtiökokous hyväksyi Helsingin Mylly sen suurimmaksi omistajaksi. Näin oma tuotanto laajeni jälleen hiutaletuotteisiin ja tuotantoyksikköjen määrä kasvoi kahteen, viljelyn kannalta keskeiseen paikkaan: vehnänviljelyalueelle Uudellemaalle ja kauranviljelyalueelle Pohjanmaalle.
Tänä päivänä kaurasta on tullut yritykselle merkittävä raaka-aine ja Vaasan tuotantoyksiköstä erittäin tärkeä osa koko yritystä. Vuonna 2015 Vaasan tuotantoyksikköä laajennettiin huomattavasti, niin, että tuotantokapasiteetti kaksinkertaistui. Sen lisäksi osa tuotantolaitoksesta pyhitettiin pelkästään kauran jalostamiselle, mikä mahdollisti gluteenittomien, puhdaskaurasta tehtävien tuotteiden valmistamisen

 

kaurapuuro

 

 

Myllärin – merkki hyvästä laadusta

 

Syksyllä 1997 Myllärin sai runsaasti julkisuutta voittamalla arvostetun Vuoden suomalainen elintarvike -kilpailun. Tuotekehityksen loistava innovaatio, kotileipureille kehitetty Myllärin Ruisleipäaines, valittiin kilpailun voittajaksi. Tuotteesta kasvoi nopeasti suosittu tuote, jolla oli ja on aktiivisia käyttäjiä ympäri maan. 2000-luvun alussa kilpailu niin leipomo- kuin kuluttajamarkkinoillakin kiristyi. Vuonna 2012 tehtiin päätös brändin kehittämisestä sekä aseman vahvistamisesta. 2013 toteutettiin mittava brändiuudistus, mikä tarkoitti sekä ydinviestin terävöittämistä, pakkausilmeen modernisointia että koko tuotevalikoiman uusimista. Myllärin viestiksi kiteytyi ”Puhtaasti parempaa jokaiseen päivään”, joka oli ja on punaisena lankana koko yrityksen toiminnassa. Uudistus oli onnistunut, sillä tunnettuus, käyttäjämäärät ja myynti kasvoivat huimasti ja vuonna 2014 tehdyssä seurantatutkimuksessa Myllärin oli kuluttajien mukaan Suomen nykyaikaisin, kehittyvin sekä eniten uudistuva viljatuotemerkki.

 

 

Myllarin_logo_rgb

 

 

Helsingin Myllyn toiminta laajenee

 

Seuraava merkittävä käänne Helsingin Myllyn historiassa tapahtui tammikuussa 2014, kun yrityksen hallitus teki päätöksen Närpiössä sijaitsevan Oy Topfood Ab:n ostamisesta. Investointi tarjosi mahdollisuuden kotimaisten myslien ja murojen valmistamiseen sekä uudenlaisen teknologian ja valikoiman kehittämiseen. Yrityskaupan myötä Helsingin Mylly sai tuoteportfolioonsa tunnetun mysli- ja muromerkin, Sun. Suomessa valmistetuille muroille ja mysleille oli selkeä paikka markkinoilla. Sun-merkin ilme modernisoitiin ja tuotevalikoimaa terävöitettiin 2015 keväällä, minkä jälkeen tuotteet ovat saaneet runsaasti uusia käyttäjiä.

 

Kaura_hedelmamysli_annos1000

 

 

Puhtaasti parempaa jokaiseen päivään

 

Vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ohjaavat vahvasti yrityksen toimintaa ja se näkyy mm. seuraavasti:

– kaikissa yrityksen tuotantolaitoksissa on käytössä vihreä sähkö
– Vaasan tuotantolaitoksen yhteyteen rakennettu biovoimalaitos tuottaa energiaa kaurankuorijätteistä lämmitykseen, minkä ansiosta kaikki Helsingin Myllyn hiutaleet valmistetaan 100 % ilman fossiilisia polttoaineita
– raaka-aineena suositaan kotimaista, lähellä viljeltyä viljaa
– Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja

 

viljasäkki

 

Vienti tärkeä osa yrityksen toimintaa

 

Tärkeä strateginen painopiste on vienti, jota on rakennettu pitkään ja jonka osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Helsingin Mylly on Suomen suurin luomuviljan jalostaja ja merkittävä luomukauratuotteiden viejä. Tänä päivänä viennistä tulee jopa noin kolmasosa yrityksen liikevaihdosta. Helsingin Myllyn tuotteita – hiutaleita, puuroaineksia, jauhoja, leivonta-aineksia, leseitä, muroja, lastuja – viedään ympäri maailmaa, noin 30 maahan. Vientimarkkinoilla yritys toimii nimellä Helsinki Mills Ltd. Varsinkin Helsingin Myllyn luomukaurasta tehdyt tuotteet ovat tunnettuja ja niitä myydään kaikilla mantereilla – niin Aasiassa, Euroopassa kuin Amerikassa.

 

kauralese