Vastuullisuusviljelyohjelma: enemmän laatukauraa, vähemmän ympäristövaikutuksia

Vuonna 2022 käynnistimme vastuullisuusviljelyohjelman yhdessä gluteenitonta kauraa kasvattavien 11 sopimusviljelijämme kanssa. Satotason kasvattamiseen ja viljelyn ympäristövaikutusten pienentämiseen kukin pilotin viljelijä tähtää neljän toimenpiteen kautta.

Helsingin Mylly käynnisti vuonna 2022 sopimusviljelijöidensä kanssa käytännönläheisen ympäristöohjelman, jonka tavoitteena on kasvattaa satotasoja ja samalla vähentää viljelyn ympäristövaikutuksia. Kaikki pilottiohjelmaan valitut gluteenitonta kauraa tuottavat tilat ovat pitkäaikaisia kumppaneitamme.

– Ympäristö- ja vastuuviljelyohjelmalla haemme entistäkin laadukkaampaa kauraa myllyymme sekä suurempaa ja laadukasta satoa – myös huonompina vuosina, kertoo Helsingin Myllyn kauran ostopäällikkö Pekka Kultti, joka itsekin viljelee gluteenitonta kauraa.

Kultin mukaan viljelijät lähtivät pilottiohjelmaan mukaan mielellään. Ympäristö- ja vastuullisuusviljelyohjelma antaa sopimusviljelijälle mahdollisuuden kehittää tilaansa ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa. Se vaatii toki myös viljelijöiltä rahallista panostusta, mutta ohjelman myötä heillä on siihen mahdollisuus. Sen lisäksi, että viljelijät saavat ohjelmasta paljon hyviä oppeja oman satonsa parantamiseen, maksaa Helsingin Mylly sadosta korotetun hinnan.

Viljely kaurapelto maisema
Pelto viljely maisema vesistö

Vähemmän lannoitteita + enemmän viljelykiertoa = parempi sato

– Helsingin Myllyn ympäristö- ja vastuullisuusohjelma on käytännönläheinen. Siinä hyödynnetään resurssitehokkaasti tilan koko peltopinta-ala, kertoo viljelyohjelmassa asiantuntijana mukana oleva täsmäviljelyn pioneeri ja viljelykonsultti Kari Alasaari.

– Samalla viljelyohjelma tuo luonnon monimuotoisuusarvoja kiinteästi mukaan tilojen toimintaan, Alasaari korostaa. – Tavoitteenamme on pitää huolta sopimustilojen maiden kasvukunnosta ja varautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin niin, että pellot tuottavat haasteellisinakin kasvukausina varmemmin laadukkaita ja hyviä satoja, hän jatkaa.

Viljelyohjelmassa on kaksi pakollista toimenpidettä. Tarkennettu lannoitus tarkoittaa sitä, että tavallisesta lannoitemäärästä annetaan kylvön yhteydessä esimerkiksi 70 prosenttia ja loput kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee tuottaakseen hyvän sadon.

– Tällöin emme lannoita liikaa, emmekä liian vähän, vaan saamme optimoitua lannoitteen määrän. Se vähentää sekä viljelyn kustannuksia että ympäristökuormaa, toteaa Pekka Kultti. – Lannoituksen tehostamiseen saamme tutkimuksiin perustuvaa neuvontaa ja opastusta lannoitevalmistaja Yaralta.

Toinen viljelyohjelman pakollisista osioista on kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. – Palko- ja öljykasvit viljelykierrossa parantavat peltojen kasvukuntoa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa, taustoittaa Kultti.

Lisäksi ohjelmassa on kahdeksan toimenpidettä, joista viljelijät valitsevat kaksi kullekin satokaudelle. Valinnaisia toimenpiteitä ovat kerääjäkasvien käyttö, pellon laajennettu kasvipeitteisyys, laaja maaperäanalyysi, maaperäskannaus, pellon kasvukunnon arviointi, monimuotoisuuspellot, satokartat ja ravinnetasolaskelma.

Esimerkkejä vastuuviljelyohjelman toimenpiteistä

1.Tarkennettu lannoitus: oikea määrä oikeaan paikkaan
Kasvin tarvitsema lannoituksen määrä tutkitaan tarkkaan erilaisilla kasvustosensoreilla. Näin säästetään lannoituskuluja, saadaan parempi sato ja kasville annettu lannoite menee kasvuun, eikä valu ympäristöön. 

2. Kukkivat kasvit viljelykierrossa: peltojen kasvukunto paranee 
Noin kolmasosalla tilojen peltoalasta kasvatetaan kukkivia kasveja, kuten rypsiä tai hernettä. Ne ovat hyviä maaperälle niin rakenteen kuin pieneliötoiminnan kannalta. Öljy- ja palkokasvit vähentävät kasvinsuojeluaineiden ja lannoittamisen tarvetta sekä lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla pölyttäjille ruokaa.

3. Muokkauksen vähentäminen ja kerääjäkasvit 
Osa pelloista kevytmuokataan syksyllä, osa pidetään kasvipeitteisenä talven yli. Näin ravinteet eivät huuhtoudu pois valumien ja eroosion vuoksi. Kasvipeitteisyys ja kerääjäkasvit parantavat pellon rakennetta, lisäävät hiilensidontaa ja pellon multaisuutta sekä pieneliöiden, kuten matojen määrää.

4. Maaperäskannaus
Maaperän skannaus auttaa viljelijää lannoittamaan ja kalkitsemaan peltoa sopivasti juuri oikeista kohdista.

5. Monimuotoisuuspellot
Monimuotoisuuspellot lisäävät viljellyn ympäristön monimuotoisuutta. Niille kylvetään mm. pölyttäjille ja linnuille soveltuvia niittykasveja.

LUE SATOKAUDEN TULOKSISTA
Kimalainen pölyttämässä
Hernepelto
Rypsipelto